Risaineri

04/04/2026

Tämä on muuten käsityöihmiselle hiukan vaarallinen päivä. Kaikkein turvallisinta on vain kökötellä kotona, siemailla teetä ja tehdä vaikka tangram-palapeliä. Ettei vain eksy käsityökauppaan, edes internetitse.

01/04/2026

Tämä aamu alkoi sillä, että ajelin pitkät matkat ohitusmahdottomalla tiellä viemärintyhjennysauton perässä. Ei siinä mitään, m***a kun lopulta lähestyin tuota nenän värekarvoja kutkutellutta ihmettä risteyksessä, jossa lopulta lähdimme eri suuntiin, näin auton rekisterinumeron. Alkuosa oli DEO. Kurssi alkoi sitten sillä, että yksi opiskelijoistani kysyi, että mitä tekisin lipputangolla. Ihan normipäivä siis. Ja nyt kurssien välissä kotiin tultua huomasin dementoituneeni ihan lopullisesti, sillä muistikuvani tämän teoksen lukemisesta ovat hyvin hämärät. On se varmaan mulla tuolla hyllyssä jossain Synkkien kuteiden ja Necronomiconin välissä kumminkin? 😍😅😂

KAUPOISSA NYT: UUDEN AJAN KAUHUKLASSIKKO!

Kun isoäiti kuolee, surun murtama von Knitalotin perhe hautaa hänet pahamaineiselle neulojien hautausmaalle. Seuraavana yönä isoäiti palaa kuolleista – iäksi muuttuneena. Pian hänen tappava pakkomielteensä neulomiseen uhkaa tuhota koko suvun.

Lumi Karmitsan veret seisauttava kauhuromaani Uinu, uinu neulojani on matka pimeyteen; kieroutuneeseen maailmaan, jossa neulotaan koon 49 sukkia mustasta langasta ilman lukulaseja, pudotetaan silmukoita palmikkoneuleessa, jatketaan työtä väärän värjäyserän langalla ja joudutaan keskeytetyksi kerroksia laskiessa. Mitään näin kauhistuttavaa et ole ennen lukenut!

”The steeking scene scared the hell out of me. A must read.” – Stephen King
”Nerokas kauhutarina!” – Pylkönmäen Sanomat
”Luku, jossa isoäiti ryömii hautausmaalta ja raapii ikkunaa Novitan koivupuikolla, sai minut harkitsemaan alan vaihtoa.” – Emma Wilson, käsityöyrittäjä
”Ei tarpeeksi synkkä. Nolla tähteä.” – Marjukka Vuorisalo, neulesuunnittelija

Kustantaja: Houreeni
Kansi: Tekoäly & Kari Lurmitsa
Ilmestymispäivä: 1.4.2026

31/03/2026

Kait sen kehtaa jo varovasti hihkaista: jälleen on työn alla pari sukkamallia tulevaan yhteistyöneulekirjaan. Taas tiedossa vähän uutta ja jännää, sillä toinen sukkapari on omia älynystyröitänikin venyttänyt juttu, joka on omistettu mun ihanille opiskelijoilleni ja kaikille muillekin huipputyypeille, kun taas toinen sukkapari jalassa voittaisi vähintäänkin mainetta ja kunniaa koiranäyttelyn estradilla. Varovasti on hihkuttava siksikin, että kurkussa pesii joku pöpö, jota nyt asianmukaisilla tropeilla karkotellaan. Pysykää siis langoilla. ;) 😁

16/03/2026

Ihan normitöitten ja jokusten neuleohjeitten suunnittelun oheen on joskus vielä onneksi aikaa pienille piirustushommillekin. Viikonloppuna syntyi karikatyyrikuvaa kolmen taiteilijan koplalle: Jaana Kauppinen-Juntunen, Immo Pekkanen ja Heli Romo. Eiköhän silloin ole piirros onnistunut, jos jo sitä tehdessä hiukan naurattaa?
Alkuperäisen piirroksen tein sivellintussilla akvarellipaperille kokoon n. 20 x 20 cm, siistimisen ja värityksen tein tietokoneella, kaikki ihan ilman tekoälyä. Kuvan julkaisuun on lupa taiteilijoilta. Tämmöisiä on kiva tehdä!

26/02/2026

Kas kehvelssön. Hyvä mieli tuli.

Ihana, vähän erilainen virkkauskirja 😅❤️

29/01/2026

Täällä on vietetty hiljaiseloa suunnittelurintamalla, m***a tulevana syksynä on taas tulossa yhteisneuleopusta, jossa olen mukana parin sukkaparin verran. Hi-hii!
This has been quite a quiet season of designing, but the coming Autumn will see two new socks designed by yours truly! Wo-hoo!

30/11/2025

Siinä teille Mustaa Perjantaita koko näyttöruudun täydeltä. Sponsored by Mutka.

20/11/2025

Olipas eilen tosi mukava ilta istua Kangasniemen kirjastossa ja kuunnella historiaa Tove Janssonin muumien taustalta. Ehkä vähän sen jälkeen höpötellä neulesuunnittelustakin. Loppua kohti tuntui siltä, että Pyhä Sylvi, tuo keskeneräisten käsitöiden ja ylitäysien lankavarastojen suojelupyhimys, istui siellä jossain takarivissä hyvin tyytyväisenä hiljaa itsekseen myhäillen. KIITOS mahdollisuudesta tulla höpäjämään, te Kangasniemen kirjaston mainiot immeiset ja KIITOS, te mainiot läsnäoliot

16/11/2025

Hyviä asioita saa ja pitääkin kehua ja koiraihmiset tietävät, kuinka tärkeä juttu on hyvä trimmaaja. Täällä Keski-Maassa Mamman Poikien vakitrimmaaja jäi eläkkeelle ja ihmiselle tuli tietysti kova huoli uuden trimmaajan löytymisestä. Vakitrimmaajamme suositteli lähikulmilta löytyvää Eläinpalvelut Lumonaa ja jännityksellä varasin sinne ajan kahdelle turilaalle. Mamman Poikia sinne viedessä listasin toiveita lyhyistä tassukarvoista Mutkan irokeesiin. Ja sitten odottelua kotosalla, ihmetellen sitä karmivaa yksinäisyyden tunnetta, joka ihmisen valtaa, kun kukaan ei kerjää osiaan voileivästä tai tietokoneella istuessa ei käden alle ilmesty päätä rapsutettavaksi. Melkein tuli ikävä sitä vienoa pientä tuhnun hajuakin, joka normioloissa irroittaa tapetit seinistä ja saa nenän värekarvat palamaan. Sitten poikia noutamaan. En tiedä, miten näyttelytrimmaukset Lumonassa sujuvat, koska nämä minun tyyppini ovat ihan vaan kotiseuralaispartoja, m***a autoa kohti marssi kaksi hyvin iloista, komeaksi trimmattua ja hyväntuoksuista partaäijää. Olivat kuulemma huolineet trimmaajalta herkkunappulatkin, mikä on poikkeuksellista, eläinlekurikin saa ihan turhaan yrittää lahjoa näitä kahta. Mutkan irokeesi oli ehkä vähän mallia lättähattu, m***a muuten lopputulos oli ihan 10/10. Lämmin suositus.

09/11/2025

Kaiken pöhinän keskellä tulin liittyneeksi Kangasniemen taideseuraan. Siitä sitten seurasi se, että kaivelin kaapeista vanhoja töitä ehtiäkseni mukaan seuran yhteisnäyttelyyn. Vanhin teos on vuodelta 2019, kuvassa näkyvä "Poutapilvien virkkaajat". Näyttelyä saa käydä ihmettelemässä muutkin. ;)

10/10/2025

Hyvää Aleksis Kiven päivää kaikille! Päivähän on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä ja mikäs sen mukavampaa, kuin hehkuttaa silloin hienoa kirjaa?

Muinaisen opiskelukaverini ja suunnittelijakollegani Minttu Wikbergin kirja päätyi minulla nettiostoskoriin houkuttavan ulkoasunsa ohessa myös siksi, että paikkauksesta kertovia kirjoja ei juurikaan ole (yksi kotikirjahyllystäni löytyi tätä ennen) ja fiksut opiskelijani kyselevät aiheeseen liittyviä juttuja säännöllisesti.
Pahvilaatikon avattuani ja kirjaa selailtuani totesin, että tässä on nyt pitkästä aikaa kirja, joka on oikeasti viimeisen päälle mietitty kokonaistaideteos herkullisine kuvineen ja ajatteluttavine teksteineen, eikä "pelkkä käsityökirja". Anteeksi vaan, Minttu, m***a toisaalta kyllä just jotain näin pahuksen hienoa osasin oikeasti sinulta odottaakin. ;)